"Turvapaikanhakijat eli miehet"

Otsikon teksti on napattu erään facebook-ryhmän kommentista. Niin ne "turvapaikanhakijat eli miehet". Viime aikoina otsikot ovat kirkuneet yhtä ja samaa. Että miksi niiden turvapaikanhakijoiden pitää olla nuoria miehiä?

Nuorten miesten pitäisi mm. olla tappelemassa maansa puolesta. Missä sodassa kysyisin, kenen puolella ja kenelle sallitaan aseista kieltäytyminen? Kun länsimainen aseistakieltäytyjä on aatteellinen pasifisti niin turvapaikanhakija Lähi-Idästä on pelkuri.

Nuorten miesten sijaan tänne pitäisi tulla naisia ja lapsia. EU ja sen rajavaltiot näyttävät kuitenkin päättäneen, ettei turvapaikanhakijoita haluta päästää helpolla Eurooppaan hakemaan turvapaikkaan. Itä-euroopassa pakolaisten ihmisoikeukset ovat olemattomat ja se ei näytä muuta Eurooppaa kiinnostavan. 

Syksyllä on tullut Suomeen paljon ala-ikäisiä ja lapsiperheitä turvapaikanhakijoina. Heihin on helppo kohdistaan vihaa. Hyväksyntää tai edes oikeutta olla Suomessa turvapaikanhakijana ei näytetä hevillä annettavan kenellekkään.

Rasistisilla puskasta huutelijoilla on tilaa ja areenoja yhä enemmän ja enenmmän facebookin ryhmissä, blogialustoilla, lehtien kommenttiosioissa ja samanhenkisten nilkkien profiileissa. Iltapäivälehdet mehustelivat Oulun turvapaikanhakijoiden mielenosoituksella ja marginalisoivat koko asian koskemaan ruokaa. Vähemmälle jäi "turvapaikanhakijoiden eli miesten" huoli ja epätietoisuus omasta tulevaisuudesta.  

Viimeisin "turvapaikanhakijoihin eli miehiin" kohdistuva demonisointikampanja Vantaalla toistaa samaa mitä on ollut ympäri Suomea. Vantaalle on avattu kolme uutta vastaanoottokeskusta ja paikalliset reagoivat, kuin maan suurimman lentokentän lähialue ei olisi jo ollut valmiiksi kansainvälinen ja moninainen. Vantaan Sanomat referoi Vantaalla pidettyä tiedotustilaisuutta Aviapoliksen alueen vastaanottokeskuksista. Tilaisuudesta levisi huhua jos toista, vaikka tarkoitus oli viranomaisten toimesta antaa sitä faktaa, mutun tilalle. Poliisi ei ole saanut yhtään rikosilmoituksia, mutta Jumbossa lisättiin vartiointia ja samalla kuitenkin tiedotettiin, että turvapaikanhakijat periaatteessa saa siellä hengailla. Kyllä, Vantaan ankeimpiin alueisiin lukeutuva Jumbon ympäristö on nyt uhattuna väärän väristen ihmisten läsnäololla. Tiedotustilaisuudessa osallistuja kommentoikin,  että ostarikin muistuttaa kohta Itäkeskusta, miehet kulkevat suurissa joukoissa ja tuijottelu on uhkaavaa. Kommentoijalle Itäkeskus sitten edustaa sitä ei toivottua tilannetta, vaikka alueen maine ei rinnastu todellisuuteen. 

Naisena en vähättele seksuaalisen häirinnän kokemusta, mutta miesjoudon näkeminen omalla asuinalueellaan kävelemässä, ei voi olla ainoa syy tuntea turvattomuutta. Silloin on ehtinyt päässään kehitellä todellisuuden irrallaan olevia skenaarioita, jossa rodullistettu mies on aina uhka. Ylipäätään "turvapaikanhakijoihin eli miehiin" liitettävä automaattinen uhkakuva ja vaarallisuus on ongelma. Se on ongelma silloin kun naisen kehoa ja "suojeluntarvetta" käytetään ksenofobisten vihapuheen oikeuttamiseen. Näissä puheissa suomalainen nainen on haavoittuva kukkanen ja uhkaajana on rodullistettu mies. Silloin, kun suomalainen nainen kertoo suomalaisen miehen uhkaavuudesta, sitä ei oteta tosissaan ja kokemusta vähätellään. Oikeastaan rasistit käyttävät suunnattomasti energiaa ja aikaa uhkailemalla naisia, jotka uskaltavat olla heidän kanssaan eri mieltä. 

Persunuori Milko Aikio on ilmiön yksi kasvoista. Hän pohtii mitä mahdollisuuksi tässä on, kun pariutumismarkkinoille on tullut lyhyessä ajassa hirveä määrä "turvapaikanhakijoita eli miehiä". Alkio on olevinaan huolissaan siitä miten nämä uudet miehet kohtelevat naisia, mutta eniten häntä kiinnostaa omat ja kanssa luuseriensa mahdollisuuksien väheneminen. Totta kai tarkoitus on sanoa, että Alkiolla ja kumppaneilla on valkoisena miehenä etuoikeus naiseen. 

Vihakamppanja rodullistettuja kohtaan vain kiihtyy. Natsit järjestävät lähes viikottain mielenosoituksia ja väittävät "suojelevansa" suomalaista naista. Ilmapiiri ahdistaa. Konkreettisia ja fyysisiä rasisminpurkauksia on yhä ennemmän ja enemmän.  Ruotsin oikeistoterrorin hyökkäys tuntuu ja sattuu myös tällä puolella Itämerta. 

"Turvapaikanhakijoihin eli miehiin" ja muihin rodullistettuihin miehiin kohdistuu rasistinen perusolettama etteivät he kunnioittaisi naisia, koska KULTTUURI/USKONTO.  Rasisti näkee itsensä tekemässä yksilöllisiä valintoja ilman taustakulttuurinsa kahlitsevuutta ja samalla pitää omaa taustakulttuuriaan erinomaisena. Uusien tulijoiden pitäisi omaksua tämä uusi kulttuuri, mutta he eivät tähän kykene.  Abdulkarim & Saarikoski ohjelmassa käsitellään hyvin tätä ristiriitaa "Kult­tuu­ri­ra­sis­mik­si kut­su­taan ajat­te­lu­ta­paa, jos­sa ole­te­taan, et­tä Eu­roo­pan ul­ko­puo­lel­la ih­mi­siä en­si­si­jai­ses­ti kult­tuu­ri ja he ovat sik­si ky­vyt­tö­miä ole­maan ih­mi­sik­si kun he tu­le­vat tän­ne."

Toivoisin, että ihan missitasolla Suomen naiset sankoin joukoin ottaisivat kantaa siihen miten heidän kehoaan käytetään rasismin oikeuttamisessa ja patriarkaalisen yhteiskuntajärjestyksen ihannoinnissa. Tässä ei voi kuin hävitä jos antaa sovinistin määritellä milloin ja kenen toimesta nainen kokee häiriköintiä ja kenen kanssa nainen saa olla tekemisissä. Ei riitä, että ammattifeministit ja aktivistit pelkästään heräävät ja muistuttavat miten ristiriitaisia rasistit ovat, kun puhuvat naisista ja tasa-arvosta.

Euroopassa huomasin, miten kaunis ja fiksu olen

Roosa Murto HS yrittää kertoa kolumnissaan jotain rasismista. Hän onnistuu kuitenkin vain puhumaan subjektiivisesta kokemuksestaan ennakkoluuloista Keniassa.
Enkä olen varma kertooko hän nyt mitään oleellista Keniastakaan. Harvoin länsimaalaisella on muuta motiivia Afrikan maissa matkustaessa, kuin rakentaa omaa messiasprojektia. Messiasprojektia toteutetaan kehitysyhteistyöduuneissa, vapaaehtoisprojekteissa ja toimittajan matkoilla. Messiasprojektin tarkoitus on puhdistaa länsimainen matkaaja ja tuoda valoa pimeään Afrikkaan. Murto kertoo miten valmistautui kohtaamaan kärsimysstä ja kurjuutta. Jos hän ei löytänytkään surkeudessaan piehtaroivia ihmisiä, ei se haittaa messiasprojektia. Messiasprojektia voi rakentaa myös oman kärsimyksen varaan ja sen rinnastamiseen muiden kärsimyksen rinnalle.
Roosa Murto oppikin matkaltaan, sen että on vähän voimauttavaa, kun joku on mua kohtaan ennakkoluuloinen. Tämä uhriutuminen on osa messiasprojektia ja antaa hyviä tarinoita kerrottavaksi kotona. Vähämpä häntä häiritsee se etteivät paikallaiset näytä tajuavan, että hän on "hyvä" länsimaalainen ei ollenkaan samanlainen, kuin kolonialistit, lähetysaarnaajat, vapaakaupanmarkkinamiehet jne. Murto voi todistella sitä sitten hesarin kolumnissaan Suomalaisille. Messiasprojektin jatkuu Suomessa luontevasti matkablogista kolumneihin ja mahdolliseen matkakirjaan, jonka nimeksi ehdotan vaikkapa " Minun Afrikkani" tai "30 päivää päiväntasaajalla". Jos haluaa matkustaa Afrikan maissa, eikä ole oikein kykyjä toimittajana, kehitysyhteistyöprojektinduunarina tai kolonialististenrajojensuojelijan vikaa, niin Suomen Pakolaisapu onneksesi järjestää  messiaprojektin rakennusmatkoja.

Kuva: Iltalehden sivuilta

Hei, paljonko sun vauva maksoi?

"Hyvä lastenhoitaja, mutta huono äiti"


Kansanedustaja, joka sattuu olemaan valkoinen, keskiluokkainen ja kokoomuksen jäsen älähti maahanmuuttajien lastenvaunuista. Hän oli kuullut, että he (mustat naiset) saivat vaunuihin enemmän rahaa kuin Espoon virtaset ja kaumat (valkoiset suomalaiset). 
Arhinmäki ja liuta muita poliitikkoja kiirehti nostamaan esille, että kyllä heillekin on tästä asiasta kansalaiset antaneet palautetta, mutta he tarkistivat asian ja totesivat ettei pidä paikkaansa. Maahanmuuttaja ei saa enempää rahaa kuin kantasuomalainenkaan, selvitetty ja todistettu. Aihe loppuun käsitelty, näin ei kuitenkaan ole.
Kyse ei ole rahasta. Kyse on rasismista

Rasismista, joka kohdistuu erityisesti mustiin naisiin, heidän seksuaalisuuteensa ja vanhemmuuteensa. Näistä eivät kuitenkaan keskustele arhinmäet ja muut.  

Suomessa on yksi maailman tiukimmista maahanmuuttolaista. Se on suorastaan epäinhimillistä. Tätä se on kuitenkin ainoastaan ei-valkoisista maista tuleville siirtolaisille. Migrin päätöksenteon ääneenlausumaton tavoite on pitää Suomi ’suomalaisena’. Tehdä Suomesta ’vähemmän houkutteleva’ maa pakolaisille. Tähän eivät sovi ne mustat naiset, jotka maan sisällä kasvattavat ei-valkoisten määrää lisääntymällä. Lapset sitovat siirtolaisia tähän yhteiskuntaan. Lapset symboloivat sitä muutosta, jonka pelossa niin moni äänestää perussuomalaisia. Lapset ovat todellisia, he ovat täällä ja lapset, jotka syntyvät mustille äideille, eivät ole valkoisia. Varmaa ei ole liittyykö pelko yksinomaan islamisaatioon vai somalisaatioon. Varmaa on, että pelko liittyy Suomeen joka ei enää ole valkoinen. 
Suomessa on aina ollut vahva toiseuttamisen politiikka. Se on ollut sitä, että Saamelaisilta on tuhottu elinkeino, kohdeltu julmasti ja pyritty pakkosuomettamaan. Se on ollut sitä, kun Romaneilta on evätty mahdollisuudet yhteiseen resursseihin, asumiseen, työpaikkoihin ja jopa koulutukseen ja heidän lapsensa huostaanotettu ja heidät julistettu epäkelpoiksi kasvattajiksi. Se on ollut sitä, kun kahvipöydissä iloitaan siitä, ettei olla venäläisiä. On luotu kansakunta jonka identiteetti perustuu enemmän siihen mitä ei olla, kuin siihen mitä ollaan. Siirtolaisia täällä on aina ollut, nyky-yhteiskunnassa siirtolaiset ovat näkyvämpi osa yhteiskuntaa. Silti täällä jatkuu sama traditio. Maahanmuuttaja on synonyymille sille mitä ei haluta, mitä ei olla. Maahanmuuttaja ei osaa kasvattaa lastaan, se ei pärjää täällä eikä se edes kuulu tänne. 
Maahanmuuttajan valintoja saa kritisoida. Se ei hanki lapsilleen järkevästi käytettyjä vaunuja vaan vaatii uusia, hullu, typerä, tyhmä, kulutusintoinen… (poimittu viime päivien keskusteluista). 
Se synnyttää tänne lapsia jotka eivät ole sinisilmäisiä ja vaaleatukkaisia, se laittaa ne vauvat meidän naisten kohtuihin. Ei ole kyse lastenvaunuista. Ei ole koskaan ollutkaan. Kyse on tätä yhteiskuntaa syövän lailla tuhoavasta rasismista ja mustien äitien ihmisarvosta, joka tuntuu olevan vähin huoli meitä edustavilla poliitikoilla. Kyse on oikeudesta vanhemmuuteen ja perhe-elämään ja siitä kenen oikeus näihin kyseenalaistetaan. Ja mitä tekevät poliitikomme, he kertovat meille, ettei ole syytä huoleen. Maahanmuuttajat eivät saa yhtään enempää toimeentulotukea kuin kantasuomalaisetkaan. Entä rakenteellinen rasismi, toiseuttaminen, mustien äitien lasten suhteettoman korkeat huostaanottoluvut, valtion harjoittama henkinen väkivalta, kaduilla tapahtuvat hyökkäykset? No, tämä on Suomi, pitää vaan sulautua joukkoon, tiedäthän, olla enemmän valkoinen.

Musta Barbie

Still alive nigga

Kuka sano et saat tuloksii ilma duunii?

Älä usko niit se on pelkkä satu.

Musta Barbie ei oo neekeri (nekrut ei ikin kuole)

vaa stadin muodokkain pimu

Sä halusit saada hyötyy ilma kipu, naah nigga

su pitää olla salongis eka eikä vika, still alive nigga

Yö musta ja nii oon mäki, joka yö kohtaan unessani Tyra Banksin

se sanoo kuuntele mua sista nyt, valkoset ei ota tosissaa

jossä et oo buustattu 

mä heräsin näppylöillä, huusin äänee, still alive nigga

pakko saada mutaa päälle

kuolemaan asti valmis kihartaa, ne yrittää lähettää

barbien takas afrikkaa, mut en oo menos bäkkii

mua ei pidättele säkki, liian kaunis liian bläkki

sun ei tarvi mua enempää motivoida

mä oon paha musta noita en oo sun kotirouva

jos mun täytyy ni oon valmis salongis yöpyy, ei kipuu ei hyötyy

nekru hä? Mä käyn sun taskul enkä muilta kinu

mul on jo vaikein duuni maailmas, mä oon musta pimu.

Still alive nigga

Kuka sano et saat tuloksii ilma duunii?

Älä usko niit se on pelkkä satu.

Musta Barbie ei oo neekeri (nekrut ei ikin kuole)

vaa stadin muodokkain pimu

Sä halusit saada hyötyy ilma kipu, naah nigga

su pitää olla salongis eka eikä vika, still alive nigga

Sista ootsä auki? Jos unelmoit vuittonista ota pikavippi

still alive niga shitti, ei aikaa nukkuu mun päässä

Tyran Banksin kuulin se sano sista aika tehä kynsii

meen salonkiin vanhat repii ja uudet kehiin,
pelkkää pikkumustaa pääl mut en oo hevi,
mun kroppa on taidetta ja catwalk estradi
pistä akryylikynsi ilmaan jos sä tuut messii

josset rajaa sä et oo haippi, en oo rasisti,

mun wäxääjä on whaitti, en oo lightface,

pelkkii stilettei eikä mitään ballerinoi, believe meh

En käytä laihdutusjuomii,
mä panostan lampaanrasvaan tuu afrikkaa kattoo
mä en oo ikin ruokaa pelänny

mä oon aidoin sista joka Tyra Banksin jälkee on näkyny.

Still alive nigga

Kuka sano et saat tuloksii ilma duunii?

Älä usko niit se on pelkkä satu.

Musta Barbie ei oo neekeri (nekrut ei ikin kuole)

vaa stadin muodokkain pimu

Sä halusit saada hyötyy ilma kipu, naah nigga

su pitää olla salongis eka eikä vika (yeh gimmat), still alive nigga

Kuka sano et saat tuloksii ilma duunii?

Älä usko niit se on pelkkä satu.

Musta Barbie ei oo neekeri

vaa stadin muodokkain pimu

Sä halusit saada hyötyy ilma kipu, naah nigga

su pitää olla salongis eka eikä vika, still alive nigga

(su pitää olla salongis eka eikä vika)

Tarjoamme teille parannelllun versio "Salil eka Salil vika" riimeistä. Mustat pimut donkkaa tykimmin! Hyvää alkavaa vuotta 2014! 

Muslimi hipsteri eli Mipsterz!

Yhdysvalloissa on noussut ilmiöksi viime viikolla julkaistu muotivideo ”Somewhere In America #MIPSTERZ”.  Videon julkistamiminen laukaisi keskustelujen sarjan niin blogeissa, twitterissä kuin facebookissa. Mipsterzit tulivat rytinällä julkisuuteen ja aiheuttivat kateudensekaisen wow-efektin. Cooleja ja itsetietoisia hijabin käyttäjiä? Mistä näitä tulee?

Kuten rasittava hipsteri ilmiö niin myös mipsterziys on syntynyt jenkeissä. Sen kautta pääsin itse tutustumaan uuteen sanaan mipsterz. Muslimiblogosfääri oli sitä ennen jo vuosia täynnä hijabisti muotiblogeja, youtuben spoken word artisteja ja ajankohtaisista ilmiöistä ironisesti kirjoittavia besserwissereitä. Muslimi hipsteri ei ole siis uusi juttu.

Keitä ovat muslimi hipsterit? Yleensä hipsterit eivät edes halua määritellä itseään julkisesti hipstereiksi. Mipsterz on kuitenkin myös liike, joka on löytänyt voimaa yhdistymällä ja jakamalla saman kokemusmaailma.

Videon kiivas ja avoin käsittely sosiaalisessa mediassa, mahdolllisti sen että sain seurata videon herättämää keskustelua aitio paikalta. Samalla mipsterz maailman kuka kukin on galleria avautui itselläni useilla mielenkiintoisilla persoonilla.

(Huom. lukijat! Itsehän en ole sitten hipsteri tai mikään mipsterzi! Tunnustaudun korkeintaan cityhipiksi.)

Toisessa aallossa, sosiaalisen median keskusteluissa olivat ne, jotka haluavat omia kaiken mikä koskettaa muslimiutta ja Islamia. Kriitikot, pilkkaajat ja moraalinvartijat heräsivät ja jakoivat videota samalla kyseenalaistaen tekijöiden motiiveja ja älyä.

Videota on syytetty hyväksynnän kalastelemisena islamofobisessa Amerikassa, miestuottajan visioiden ilmentymänä ja materialistisena.

Toisaalla kauhistellaan musiikkivalintaa, olympiaurheilijan arvonalennusta esiintymällä videolla ja ”yksipuolista” naiskuvaa. Videon taustallan soi Jay-Z:n kappale "Somewhere In America". 

Kaikki videota tehneet naiset eivät voi olla julkisesti ylpeitä videosta solvaus- ja uhkaustulva takia. Videolla esiintyvä Aminah Sheikh omassa vastineessaan täräyttää, mitä meiltä hän on kaksinaamaisesta palautteesta videota kohtaan. Videolle nopeassa tahdissa annetut kritiikit ohittivat sen, että pääasiassa videota on ollut tuottamassa, esiintymässä ja toteuttamassa  naiset.

Tuottaja Abbas Rattani selventää omassa puheenvuorossaan videon taustoja.

Tuottajat halusivat näyttää videolla todellisia ihmisiä ja todellista olemassa olevaa tapaa olla muslimi. Videon tarkoitus ei ole esitellä huivipäisiä naisia, jotka yrittävät sovittaa identiteettiään länsimaiseen habitukseen etsien hyväksyntää. He ovat länsimaisia muslimeja de facto.

Hajer Naili toteaa omalta osaltaan: "We do not try to fit into Western society. We are women who were born in the West. I don't try to fit into society, this who I am. And besides that, I'm a Muslim woman. So why wouldn't it be compatible to express this double culture; this double identity. We are woman with multifacets, and this is who we are."

Mipsterzit luovat uutta tapaa olla länsimainen, muslimi ja nuori aikuinen. He verkostoituvat ja kehittävät erilaista bittiavaruuden UMMAA. Oikeastaan mipsterit ovat kaikkea sitä missä hipsterit epäonnistuvat. Mipsterzit ovat tiedostavia, antirasistisia, avoimia ja päämäärätietoisia. Video pyrkii hajottamaan illuusion normatiivisesta muslimiudesta. Muslimin normista ja ihanteesta on niin muslimien keskuudessa, kuin ei muslimeillakin omat käsityksensä.

Mipsterit kuuluvat uuteen islamilaiseen feministiseen liikkeeseen ja tiedostavat, että Islam on kiinni paikassa ja ajassa. He näkevät omana oikeutenaan määritellä miten elävät elämäänsä muslimina. Facebookin Mipsterz sivuston mukaan mipsterzi inspiroituu kaikesta jännästä ja uudesta niin taiteen kuin yhteiskunnallisen liikehdinnän osalta, mipsterzi on kiinnostunut Islamin mystiikasta ja  mipsterzi on totta kai ironinen olento joka ei ota itseään liian vakavasti.

Kuka on sitten mipsterzi? Onko mipsterzejä Jenkkilän ulkopuolella ja miten heidät tunnistaa? Kuka edes tunnustaa olevansa mipsterzi?

Alkajaisiksi voi katsoa ”Somewhere In America #MIPSTERZ”  videon. Listaan alla hiukan vinkkejä joiden avulla pääsee mukaan tähän eklektiseen yhteisöön tai tunnistaa sisällään elävän mipsterzin. Älä kuitenkaan kuvittele, että voit tulla mipsterziksi feikkaamalla.

- Osta lattesi bitcoinilla ja muista että paras snäksi on taateli

- Opiskele tai työskentele luovalla alalla, muuten on välttämätöntä harrastaa esim. Saz-- soittimella musisointia tai miniatyyrimaalausta.

- Pukeudu asenteella way too cool ja samalla in your face näyttäen moninaisen kulttuuritaustaasi.

- Laita huivisi mielikuvituksella ja huumorilla.

- lainaa lapsesi, sisarustesi tai puolisosi vaatteita ennakkoluulottomasti.

- Pidä hijabisti blogia tai turbaaniblogia kaverin kanssa,.

- Tutustu suufilaisuuteen.

- Käy lomalla Istanbulissa tai Teheranissa. Mipsterzille Dubai on out.

- Luukuta malesialaista indieamusaa

- Mene perjantairukoukseen kaupungin pienimpään moskeijaan.

- Tilaa vaatteesi nuorilta suunnittelijoilta, 

- Sivistä itseäsi spoken word artistien tuotannolla 

- Perusta moskeijaan neulekerho ja feministisen Islamin lukupiiri.

- Tunne Avicennasi ja Al-Ghazalisi

- Jos käytät laseja käytä mahdollisimman värikkäitä ja isoja.

- Kanna mukana esim. Monoclea, African Timesia tai Le Monde diplomatiquea.

Ulosmarssijat: "Demokraattinen prosessi torpattiin"

Tiedote: Ulosmarssijat: ”Demokraattinen prosessi torpattiin”

24.11.2013

Julkaisuvapaa heti

Naisasialiitto Unioni ei kyennyt syyskokouksessaan sunnuntaina 24.11.2013 äänestämään jäsenyyden avaamiskysymyksestä ja päätti olla antamatta julkilausumaa asiaan liittyen. Täten me, Unionin kokouksesta ulos kävelleet yli kolmekymmentä henkilöä, olemme päättäneet antaa seuraavan julkilausuman:

Naisasialiitto Unionin syyskokous oli valtava pettymys suurelle osalle 150:stä paikalla olleesta jäsenestä. Kokouksessa oli tarkoitus äänestää jäsenyyden avaamisesta kaikille feministeille sukupuolesta riippumatta. Äänestykseen ei kuitenkaan päästy, sillä Unionin sääntöjen mukaan kaksi jäsentä voi vaatia asian jättämistä pöydälle.

Juuri tällaista järjestödemokratian halveksuntaa pääsimme kokouksessa todistamaan. Neljä vuotta Unionin jäsenenä ollut Aino-Iiris Meura aikoo erota järjestöstä. ”Tässäkö tämä nyt oli? Pitäkää tunkkinne”, hän toteaa pettyneenä. Syyskokouksessa muutaman henkilön annettiin hallita keskustelua ja pitää kovaa ääntä mielipiteistään. Unioni näyttäytyy näiden henkilöiden kautta separatistisena ja ulossulkevana järjestönä.

Noin puolet paikalla olleista poistui pöydällejättämispäätöksen jälkeen.

Unionin ulosmarssijat kokoontuivat Kalliossa

Me jäsenet, jotka haluaisimme avata historiallisesti tärkeän järjestön kaikille feministeille, olemme hyvin pettyneitä tällaiseen muutoksen pelkoon. Sääntömuutosta on valmisteltu ja keskustelua käyty aiheesta vuoden ajan. Koimme, että keskustelu aiheesta pyrittiin halvaannuttamaan. Testamenttivarojen käytöstä ja kokousteknisestä kikkailusta tehdään toistuvasti väline, jolla sabotoidaan demokraattinen päätöksenteko. Näin kävi myös tällä kertaa. Pienellä rahalla voi tehdä paljon, isolla rahalla voi olla tekemättä mitään.

Nykypäivän feministien kokemukset omasta sukupuolestaan ovat moninaiset. Meidän näkemyksemme mukaan feministejä ovat kaikki, jotka tekevät feminististä toimintaa. Haluamme henkisen ja fyysisen tilan, jossa kaikki feministit voivat toimia yhdessä sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvoisen politiikan lähtökohta ei voi olla syrjintä.

Hyvästit tsaarinaikaiselle feminismille! Ulosmarssijat siirtyivät Kallioon ja mukaan liittyi feministejä, jotka eivät ole tervetulleita Unioniin tai sen kokoukseen. Me haluamme moninaista feminismiä, emme feminismiä joka rajaa ulos toisia feministejä, kavereita ja liittolaisiamme. Naiserityinen feminismi on vain yksi suunta feminismistä, mutta me olemme saaneet siitä tarpeeksemme ja viemme feminismimme muualle.

Kokouksen lopputulemaan harmistunut entinen puheenjohtaja Outi Pajala sanoo: ”Järjestölle annettua aikaa ei koskaan saa takaisin”. Unioni voi olla edelleen naisjärjestö ja me voimme olla feministinen verkosto. ”Emme taistele tuulimyllyjä vastaan vaan menemme ohi ja teemme uutta” sanoo Unionin kokouksessa ensimmäistä kertaa ollut Ruka Toivonen.

Unioni on valinnut naiserityisen linjan, mutta me haluamme kaikille feministeille avointa feminististä toimintaa.

Unionin ulosmarssijat

MUSTALAISSYDÄN

Kävimme Pyhäinpäivänä ystäväni Leifin kanssa katsomassa Dome
Karukosken ohjaaman elokuvan Leijonasydän. Ostaessamme popcornia ja
limua Tennispalatsin aulasta, olin varma että kyseinen uusnatseista
kertova elokuva olisi niin hirveä, että hajoittaisin salissa penkit,
saisin hysteerisen itkukohtauksen tai vähintäänkin poistuisin
elokuvateatterista niin suuren raivon valtaamana että kohdistaisin
kontrolloimatonta väkivaltaa ensimmäistä vastaantulijaa kohtaan, joka
vähänkin muistuttaisi "isäm maan puollustajaa". Mutta toisin kävi.
Pulssini toki kiihtyi useankin kohtauksen aikana ja monta kertaa minun
oli purtava hampaani yhteen jotten huutaisi viattomalle
elokuvayleisölle kaunistelematonta mielipidettäni
äärioikeistolaisista. Mutta loppujen lopuksi minä ja Leif poistuimme
Tennispalatsista hyvillä mielin, olo oli kevyt matkalla Hietaniemen
hautausmaalle, jonne menimme sytyttämään äitini kanssa kynttilöitä.

Hyvä olo niin ahdistavan elokuvan jälkeen johtui siitä että
Leijonasydämessä nostettiin esille myös romanien kohtaama syrjintä ja
rasistinen väkivalta. Asia josta mielestäni vaietaan liian usein, kun
puhutaan etnisestä syrjinnästä. Kun Ylellä esitetyssä dokumentissa "Salaiset mamut"
testattiin, pääseekö somali Lieksassa baariin ja saako venäläinen töitä,
mietin että missä tästäkin testistä on se kouluttautunut romanimies
joka ei saa nimensä takia töitä, tai raitis, nuori romanityttö jota
portsari ei päästä laulamaan karaokea, koska kyseisessä paikassa "on
joskus jokunen tumma riehunut"? Missä on Suomessa 500 vuotta elänyt
vähemmistö, joka kokee syrjintää joka ikinen päivä, oli päällä sitten
suorat housut ja kauluspaita, pitsiröijy ja samettihame tai musta,
pitkä hame ja "liian siisti yläosa"? Toki joskus syrjinnän perusteeksi
riittävät myös ainoastaan liian kiiltävät kengät, liian tummat
hiukset, liian hienot korvakorut tai "vääränlainen" nimi. Voisin
listata yksittäisiä syrjintätapauksia aina kouluista, sairaaloista,
ravintoloista ja laivalta, työn- ja asunnonhakuun asti, unohtamatta
sitä kuinka romanin mennessä ruokakauppaan, hänen viereensä
kiilaa välittömästi vähintään yksi myymäläetsivä. Tässä blogitekstissä
kerron pari esimerkkiä romanien kohtaamasta päivittäisestä,
peittelemättömästä rasismista, vaikka ainesta olisikin valitettavasti
vaikka kokonaiseen romaaniin kahdella a:lla.

Eräs tapaus josta minulla on
vieläkin videomateriaalia tallella, liittyy yhteen marraskuiseen
iltaan vuonna 2011, jolloin romanien kokemaa syrjintää vastustaneesta
Meijän puolue-kampanjasta alkunsa saanut räp-kokoonpano GG Caravan
vietti levynjulkistustilaisuutta Kampin Circuksessa. Paikalla oli oman
seurueeni lisäksi muunmuassa yksi varmasti Suomen tunnetuimmista
romanitaiteilijoista, Remu Aaltonen sekä näyttelijä Santeri Ahlgren.
Lavalla GG Caravan jyräsi rasisminvastaisilla lyriikoillaan. Keikan
päätyttyä päätimme oman seurueeni kanssa lähteä jatkoille viereiseen
Satumaa-karaokebaariin. Meistä muutamalle paikka oli tuttu, mutta
aiemmilla kerroilla olimme olleet siellä farkut ja muut "valtaväestön
vermeet" päällä. Nyt seurueemme miehillä oli yllään suorat housut ja
siistit takit, ja naisilla joko kapea, musta hame tai perinteinen
romaninaisen asu. Kaivaessamme lompakoita esille, maksaaksemme
sisäänpääsymaksun, ovimies totesikin tylysti: "Me ei kyllä oteta
romaneita tänne..." Mitä? Kun tivasimme kukin vuorollamme
päivänvalonkestävää selitystä sille, mikä oikeuttaa ravintolan
ylläpitämään jotakin Natsi-Saksan aikaisia säädöksiä, saimme
portsarilta hätäisen vastauksen: "Ei tää musta kiinni oo vaan mun
esimies näin on päättäny. Jos mä nyt päästäisin teiät sisälle niin mä
saisin samantien potkut! Ei tää mikään mun päätös oo vaan mun
esimiehen. Meillä vaan lukee valitettavasti ravintolan säännöissä että
romaneita ei oteta sisälle!" No, minä kaivoin kameran esille ja aloin
kuvata ovimiehen selostusta rasistisista käytännöistä, samalla kuin
yksi seurueemme jäsen soitti poliisille. Poliisista vastattiin ettei
kyseessä ole rikos sillä ravintoloilla on oikeus valita asiakkaansa.
Aivan varmasti on, mutta EI etnisen taustan perusteella! Miten absurdi
tilanne: toisella puolella taloa on käynnissä rasisminvastainen
konsertti, kun toisella puolella harjoitetaan puhdasta rasismia.
Remukaan ei varmaan tiennyt että hänkään ei olisi tervetullut
viereiseen karaokeravintolaan.

Helsingin ravintoloiden rasistinen valinnanvapaus on tullut selväksi
myös Kallion Populus-baarissa jonne minua ei päästetty edes farkut
jalassa, kalpealla naamallani, syynä että: "Sinun näköisesi tyttö on
täällä joskus riehunut. No jos se et sinä ollut, niin eilen täällä
ainakin kävi tummia ja tiputtivat taulutelkkarin seinältä alas. Nyt mä
kyllä oon ottanu semmosen periaatteen, että tänne ei tummat tuu!" Viime
viikonloppuna pääsimme kolmen romaniasuisen ystäväni kanssa laulamaan
karaokea Kaisaniemen Jones-ravintolaan, sillä ehdolla "että teitä
enempää tuu".

Tällaisia "valinnanvapauksia" koskien romaniväestöä, tuntuu olevan
todella monella. Opettajilla, poliiseilla, lääkäreillä ja tavallisilla
vastaantulijoilla. Minun kysymykseni kuuluu: Miksi tätä systemaattista
syrjintää katsotaan edelleen läpi sormien? Tämä on sitä samaa,
vaarallista rasismia joka näkyy joissakin Euroopan maissa jopa
järjestelmällisenä väkivaltana esimerkiksi poliisien taholta,
kohdistuen näiden maiden romaneihin. Siitäkään ei ole montaa sataa
vuotta kun Ruotsi-Suomessa oli voimassa romaneiden "hirttolaki"-
Hitlerin keskitysleireistä ei edes montaa kymmentä vuotta. Se että
Natsi-Saksassa murhattiin myös todella suuri joukko romaneja, on
mielestäni myös liian vaiettu asia.

Rasismi tappaa. Tämä pitäisi jokaisen pitää mielessä kun leikillään
"mannettelee" tai heittää kuluneen mustalaisvitsin. Hyvä, että
Leijonasydämessä muistettiin myös romanit, mietimme äitini ja Leifin
kanssa, kun sytytimme kynttilän Pyhäinpäivän kunniaksi, sodissa
kaatuneiden, Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleiden romanien
muistomerkille.

Mercedes Bentso
http://misslindamaria.blogspot.fi/