Kansanedustaja, joka sattuu olemaan valkoinen, keskiluokkainen ja kokoomuksen jäsen älähti maahanmuuttajien lastenvaunuista. Hän oli kuullut, että he (mustat naiset) saivat vaunuihin enemmän rahaa kuin Espoon virtaset ja kaumat (valkoiset suomalaiset).
Arhinmäki ja liuta muita poliitikkoja kiirehti nostamaan esille, että kyllä heillekin on tästä asiasta kansalaiset antaneet palautetta, mutta he tarkistivat asian ja totesivat ettei pidä paikkaansa. Maahanmuuttaja ei saa enempää rahaa kuin kantasuomalainenkaan, selvitetty ja todistettu. Aihe loppuun käsitelty, näin ei kuitenkaan ole.
Kyse ei ole rahasta. Kyse on rasismista
Rasismista, joka kohdistuu erityisesti mustiin naisiin, heidän seksuaalisuuteensa ja vanhemmuuteensa. Näistä eivät kuitenkaan keskustele arhinmäet ja muut.
Suomessa on yksi maailman tiukimmista maahanmuuttolaista. Se on suorastaan epäinhimillistä. Tätä se on kuitenkin ainoastaan ei-valkoisista maista tuleville siirtolaisille. Migrin päätöksenteon ääneenlausumaton tavoite on pitää Suomi ’suomalaisena’. Tehdä Suomesta ’vähemmän houkutteleva’ maa pakolaisille. Tähän eivät sovi ne mustat naiset, jotka maan sisällä kasvattavat ei-valkoisten määrää lisääntymällä. Lapset sitovat siirtolaisia tähän yhteiskuntaan. Lapset symboloivat sitä muutosta, jonka pelossa niin moni äänestää perussuomalaisia. Lapset ovat todellisia, he ovat täällä ja lapset, jotka syntyvät mustille äideille, eivät ole valkoisia. Varmaa ei ole liittyykö pelko yksinomaan islamisaatioon vai somalisaatioon. Varmaa on, että pelko liittyy Suomeen joka ei enää ole valkoinen.
Suomessa on aina ollut vahva toiseuttamisen politiikka. Se on ollut sitä, että Saamelaisilta on tuhottu elinkeino, kohdeltu julmasti ja pyritty pakkosuomettamaan. Se on ollut sitä, kun Romaneilta on evätty mahdollisuudet yhteiseen resursseihin, asumiseen, työpaikkoihin ja jopa koulutukseen ja heidän lapsensa huostaanotettu ja heidät julistettu epäkelpoiksi kasvattajiksi. Se on ollut sitä, kun kahvipöydissä iloitaan siitä, ettei olla venäläisiä. On luotu kansakunta jonka identiteetti perustuu enemmän siihen mitä ei olla, kuin siihen mitä ollaan. Siirtolaisia täällä on aina ollut, nyky-yhteiskunnassa siirtolaiset ovat näkyvämpi osa yhteiskuntaa. Silti täällä jatkuu sama traditio. Maahanmuuttaja on synonyymille sille mitä ei haluta, mitä ei olla. Maahanmuuttaja ei osaa kasvattaa lastaan, se ei pärjää täällä eikä se edes kuulu tänne.
Maahanmuuttajan valintoja saa kritisoida. Se ei hanki lapsilleen järkevästi käytettyjä vaunuja vaan vaatii uusia, hullu, typerä, tyhmä, kulutusintoinen… (poimittu viime päivien keskusteluista).
Se synnyttää tänne lapsia jotka eivät ole sinisilmäisiä ja vaaleatukkaisia, se laittaa ne vauvat meidän naisten kohtuihin. Ei ole kyse lastenvaunuista. Ei ole koskaan ollutkaan. Kyse on tätä yhteiskuntaa syövän lailla tuhoavasta rasismista ja mustien äitien ihmisarvosta, joka tuntuu olevan vähin huoli meitä edustavilla poliitikoilla. Kyse on oikeudesta vanhemmuuteen ja perhe-elämään ja siitä kenen oikeus näihin kyseenalaistetaan. Ja mitä tekevät poliitikomme, he kertovat meille, ettei ole syytä huoleen. Maahanmuuttajat eivät saa yhtään enempää toimeentulotukea kuin kantasuomalaisetkaan. Entä rakenteellinen rasismi, toiseuttaminen, mustien äitien lasten suhteettoman korkeat huostaanottoluvut, valtion harjoittama henkinen väkivalta, kaduilla tapahtuvat hyökkäykset? No, tämä on Suomi, pitää vaan sulautua joukkoon, tiedäthän, olla enemmän valkoinen.
Paavonko piikkiin tämäkin sitten meni?
VastaaPoistaKiitos tästä tekstistä. Artikuloit sen mitä itsekin olen ajatellut erittäin hyvin.
VastaaPoistaJust tällästen tekstien takia Suomessa on edelleen rasismia. Se on aina se rasismi syynä, rasismi sitä, rasismi tätä. Vitun rasistikortti jokasella kädessä ni alkaa vituttaa. Jos kokoajan vedotaan rasismiin ni tuodaan vaan esille omaa erilaisuutta, miksei kaikki vaa voi elää omaa elämäänsä ja olla välittämättä mitä toinen sanoo, lopulta se paska loppuu.
VastaaPoistaPs. Itelle ihan vitun sama minkä värinen iho tms. kunhan ei ole idiootti ja valita kokoajan kaikesta.
Kirjoitus oli hyvä, ja huomio oikea: kantasuomalainen ei pysty eläytymään teidän tuskaanne. Toisaalta ongelma on sama monessa muussakin maassa. Jampan tavoin ihmettelen, miksi Arhinmäki on vedetty kutakuinkin pääsyylliseksi tähän? Persuista löytyy todella pelottaviakin rasisteja, lastenvaunujupakka Kokoomuksen aikaansaannos. Arhinmäki(ei arhinmäki) on ollut voimakas tasa-arvon puolestapuhuja. Kuka sateenkaarilippua olisi omalla riskillään kisoissa heiluttanut, ellei hän? http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2011/ei-valtionapua-rasismille/
VastaaPoistaKirjottakaa lisää!
VastaaPoistaMenestyneimmät poliitikot kertovat joko yhden tai enimmillään kaksi Mytologiaa todella hyvin. Sitten on, pieni ryhmä erikoistuneita mytologisijoita, jotka voivat pitää meidät hypnotisoituneina samalla kun kertovat omia mytologioita eksoottisista Mamuista. Pia Kauman selvästikin ei kuuluu jälkimmäiseen joukkoon. Jos tarvitaan todisteita, tutustu hänen eepokseen ”Mamutja meille kuuluvat lastenvaunut”, josta löydät ei-hypnotisoitavan kysymyksen "Miksi maahanmuuttajaperheen pitää hankkia uudet lastenvaunut sosiaalituella, jos suomalaisperhe kierrättää vanhoja vaunuja?"
VastaaPoistaTämä kysymys herää eloon Kauman luomasta Mamu mytologiasta, jossa hän paneutuu jo useissa Mamuproosassa esitettyihin traditioihin – kuten ”Mamu ryöstää Sossua”, joka on keskeinen osa kaikissa mytologioissa. Hän yrittää kertoa miten ryöstämisestä on tullut krooninen tapa.
Onko se hölynpölyä, vai loistava eepos poliitikolta? Kauman kuitenkin suhtautuu Mamu mytologiastaan nouseeseen kohuun iloitsevan hämmentyneesti, sillä hänen eepoksensa piti tuottaa jotain, joka voi vain lisätä keskustelua.
Kun käymme läpi Kauman mytologiaa on vaikea olla ajattelematta yhtäläisyyksiä muiden poliitikkojen Mamu mytologioihin. Yhtäläisyydet muihin mytologioihin ovat selkeitä, kuten muissa mytologioissa Kauman käyttää samaa matalan esteen myyntiä itseilmaisuun. Yksi toteaa syvemmin mytologiansa olevan yhteydessä muihin EU mytologioihin. Toinen pitää yhtäläisyyksiä kaukaa haetuilta. Joka tapauksessa Mamu mytologiassa on jotain arvokasta, se on suodattamaton tila, jossa voi tutkia uusia ideoita ja uusia muotoja.
Poliitikon mytologian keskeisin ja usein huomaamattomin kohta on - ajatus, että meidän pitää puhua vaikeista asioita. Ja se mitä todella mytologialla yritettiin kertoa on aikaavievää pohdittavaksi. Todellakin poliitikon aikomukset olivat hyvät.
Aivan kuten vaalikampanja, Mamu mytologia antaa kansalaisille mahdollisuuden rakentaa omaa näkökantaa - ilmaisutilaa, jossa voi uudelleen kertoa samaa kertomusta. Haasteena tietysti on se, että mytologiaa täytyy kokoajan kertoa, ennen kuin sen kerronta lakkaa kansan keskuudessa. Se tarkoittaa sitä, että poliitikon täytyy "puristaa" keskustelun aihe Mamu mytologiasta ajoittain.
Luonnollisesti kaikki eivät usko taruhahmoihin, joilla haetaan vaikutusvaltaa ja muokataan mielipiteitä rivien välistä.