perjantai 7. lokakuuta 2016

Black lives Matter - Mustien elämällä on väliä

Vieraskynä

Uwa Iduozee vastaa Black Lives Matter -  kritiikkiin 



Eräs tuttuni oli linkannut videoon, jossa Black Lives Matter -liikkeen ”myytti” kumotaan tilastojen ja tapahtumien löyhäkätisen tulkinnan avulla: rasismi on kuviteltua, mustia ammutaan, koska he ovat väkivaltaisia, kouluttamattomia jne. Olen viime aikoina törmännyt yllättävän paljon kommentteihin ja postauksiin, joissa BLM-liikkeen kritisoinnin varjossa levitetään rasistisia ja stereotypisoivia näkemyksiä ja ”faktoja” rodullistetuista ihmisistä, etenkin mustista. Vaikka kuvitteletkin ehkä kommentoivasi vain yhtä liikettä, toisinnat kolonialismin ajoilta peräisin olevaa narratiivia, jossa musta keho nähdään lähtökohtaisesti erilaisena, huonompana kuin ‘sivistynyt’ valkoinen. Tämä on todella loukkaavaa. 

Aloin eritellä videossa esitettyjä väitteitä, koska aihe on nyt entistä ajankohtaisempi Suomessakin – ensi lauantaina järjestetään Narinkkatorilla Black Lives Matter Helsinki -tukimielenosoitus. Olisi mukavaa, jos pystyisin kiteyttämään omat fiilikseni tästä muutaman kappaleen someystävälliseen mittaan, mutta se ei valitettavasti onnistunut. Aihe on laaja ja monimutkainen, ja on pakko avautua.

Vaikka kyse on USA:ssa esiintyvästä ongelmasta, sitä ei kuitenkaan voi sivuuttaa sillä, että ”meillä Suomessa on ihan erilainen tilanne, ei täällä mitään rasismia oo”. Samoja valtarakenteita esiintyy myös täällä, ja vaikka suomalainen yhteiskunta on hyvin erilainen, eikä täällä poliisiväkivalta ole samanlainen ongelma, on hyvä huomioida mistä nämä asiat juontavat juurensa. Tämä on osa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa vähemmistöjen kokemaa rasismia vähätellään ja omaa etuoikeutettua asemaa oikeutetaan ikiaikaisen musta/valkoinen vastakkainasettelun ja negatiivisten stereotypioiden avulla. 



VÄITE: Mustat on väkivaltaisia, tekee suurimman osan murhista jne.

Tässä kohtaa on hyvä ottaa hetki, ja tehdä pieni mielikuvaharjoitus. Kuvittele reaktiosi, kun näet mustan miehen kävelemässä vastaan autiolla kadulla, tai joukon teini-ikäisiä mustia poikia ostoksilla lähikaupassa. Kuvittele, että nämä ihmiset tietävät, mitä ajattelet, kun katsot heitä. Nyt aseta itsesi hetkeksi heidän asemaansa, ja kuvittele, miltä tuntuisi elää koko elämäsi yhteiskunnassa, jossa sinuun suhtaudutaan näin.

Kuvasto, joka demonisoi mustia miehiä ja esittää heidät aggressiivisina, hypermaskuliinisina ja sivistymättöminä rikollisina on yhtä vanha ja vääristynyt kuin kuvasto, jossa Jeesus esitetään parrakkaana valkoisena miehenä. Mustat miehet, olivat he siihen taipuvaisia tai eivät, joutuvat päivittäin kohtaamaan maailman, joka näkee heidät väkivaltaisina ja vaarallisina. Väkivalta ei kuitenkaan ei ole mustien erityispiirre – sitä esiintyy laajalti valkoistenkin miesten keskuudessa. Miesten harjoittama väkivalta on osa paljon laajempaa ongelmaa kulttuurissamme, joka glorifioi väkivaltaa ja muiden alistamista.

Väkivaltarikollisuus on seurausta rakenteellisista epäkohdista, eikä todellakaan ole yksinkertaistettavissa pelkiksi luvuiksi. Mutta koska ihmiset tuntuvat nauttivan lukujen heittelemisestä ympäriinsä, ottamatta sen enempää asioista selvää, päätin kuitenkin lähestyä asiaa lukujen kautta.

Väkivalta, kuten moni muukin ongelma amerikkalaisessa yhteiskunnassa, liittyy vahvasti sosio-ekonomiseen luokkaan. Köyhyys korreloi väkivaltaisten rikosten esiintymistiheyden kanssa, rotu ei niinkään. Mustat miehet tienaavat keskimäärin vain 75% siitä, mitä valkoiset miehet, ja mustat naiset vain 64% (1). 27,4% mustista elää köyhyysrajan alapuolella – valkoisilla tämä luku on 9,9 % (2). Yhdysvaltain oikeuslaitoksen teettämässä tutkimuksessa todettiin, että köyhyysrajan alapuolella elävillä mustilla väkivaltarikosten esiintymistiheys oli jopa aavistuksen alhaisempi kuin köyhyysrajan alapuolella elävillä valkoisilla (3). Bell Hooksia vapaasti lainatakseni: ”Kun mustille miehille opetetaan, että heidän miehisyytensä on sidoksissa heidän kykyynsä hallita ja dominoida muita, mutta samalla yhteiskunta estää heidän pääsynsä sosiaalisesti hyväksyttyihin valta-asemiin, osa heistä lunastaa tämän odotuksen patriarkaalisesta miehisyydestä ei-hyväksyttävien keinojen avulla.” (4)

Toinen yleinen argumentti on, että suurin osa mustien murhista on muiden mustien tekemiä, ns. black-on-black crime (termi on jo itsessään negatiivisesti latautunut, miksei myös white-on-white crime). Yhdysvalloissa rikollisuus on yleisestikin rodullisesti jakautunutta – valkoiset tappavat pääosin valkoisia, ja mustat mustia (5). Aika loogista, ottaen huomioon, että vaikka rotuerottelulait päättyivät Yhdysvalloissa yli 50 vuotta sitten, kyseessä on edelleen erittäin segregoitunut maa. Tämä taas johtuu täysin tietoisista asuntopoliittisista linjauksista, joiden avulla mustia on estetty muuttamasta tietyille ”valkoisille” alueille ja ohjattu sen sijaan hyvien alueiden ulkopuolelle (6). Seuraukset ovat edelleen nähtävissä.


VÄITE: Mustien osuus USA:n vangeista on niin suuri, koska mustat tekee enemmän rikoksia kuin valkoiset.

Lähes puolet vankiloissa olevista vangeista on tuomittu ei-väkivaltaisista huumerikoksista (7). Näistä vangeista 59 % on mustia (8), vaikka he muodostavat vain 13% väestöstä. Tämä johtuu aggressiivisesta huumausainepolitiikasta ja ns. huumeiden vastaisesta sodasta, joka kohdistuu suhteettomassa määrin vähemmistöjä kohtaan.

Mustat joutuvat vankilaan huumausainerikoksista 10 kertaa todennäköisemmin kuin valkoiset, vaikka valkoisia huumeidenkäyttäjiä on viisinkertainen määrä mustiin verrattuna (8). Mustat saavat huumausainerikoksista myös 20% valkoisia todennäköisemmin vankeustuomion, ja saadut vankeusrangaistukset ovat keskimäärin 10% pidempiä, kuin mitä valkoiset saavat vastaavista rikoksista (9).

Mustilla ja latinoilla on myös huomattavasti suurempi riski tulla pysäytetyksi poliisien toimesta kadulla kuin valkoisilla: New Yorkissa 80% kaduilla pysäytetyistä ihmisistä oli mustia tai latinoja, ja heistä huomattavasti valkoisia suurempi osuus joutui ns. ”Stop & Frisk” –operaation, eli ruumiintarkastuksen, kohteeksi (10).

Joka viidestoista afroamerikkalainen mies on vankilassa tälläkin hetkellä (11). Trendi on kasvamaan päin: Yhdysvaltain oikeuslaitos arvioi, että vuonna 2001 syntyneillä mustilla lapsilla on 32% todennäköisyys joutua vankilaan elinaikanaan (12). Samana vuonna syntyneillä valkoisilla lapsilla vastaava luku on 6 %. Perustuslaki ei suojaa näitä vankeja pakkotyöltä, ja yleinen käytäntö USA:n vankiloissa onkin pakottaa vangit työskentelemään yksityisille yrityksille ilmaiseksi, tai mitätöntä muutaman sentin tuntikorvausta vastaan. Mustien orjuuttaminen ei ole hävinnyt amerikkalaisesta yhteiskunnasta, se on vain muuttanut muotoaan. Esimerkiksi Ava DuVernayn pian julkaistava dokumentti 13TH käsittelee aihetta.
Jos tämä ei saa pysähtymään ja kyseenalaistamaan omia mielipiteitä, en tiedä mikä saa.

VÄITE: Poliisit ampuvat enemmän valkoisia, kuin mustia. 

Tilastollisesti kyllä, mutta kuten usein väitteissä, joita käytetään vähättelemään vähemmistöihin kohdistuvia epäkohtia, luvuilla ei ole merkitystä, jos niitä ei suhteuta väkilukuun. Väkilukuun suhteutettuna mustien todennäköisyys joutua poliisin ampumaksi on 2,5 kertainen valkoisiin verrattuna. Aseettomilla mustilla todennäköisyys joutua poliisin ampumaksi on viisinkertainen (13). Toisin sanoen, väite on harhaanjohtava ja vääristää tarkoituksellisesti totuutta.

Myöskään väite, jonka mukaan mustat joutuvat valkoisia useammin poliisiväkivallan kohteeksi, koska mustien asuinalueilla esiintyy enemmän väkivaltarikollisuutta, ei pidä paikkaansa. Kalifornian yliopistossa vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa (14) todetaan, että mustiin kohdistetaan valkoisia enemmän poliisin voimankäyttötoimia väkivaltaisuudesta riippumatta. Tutkimuksessa ei havaittu minkäänlaista yhteyttä myöskään alueellisten väkivaltarikostilastojen ja poliisin toimesta tapettujen ihmisten lukumäärän välillä. Ainoa selkeä korrelaatio siinä, joutuuko aseistautumaton henkilö poliisin tappamaksi, oli tutkimuksen mukaan ihonväri – aseistautumattomat mustat joutuvat poliisin tappamiksi selkeästi muita useammin, alueesta riippumatta.


VÄITE: Mustat oppilaat ovat muita hitaampia oppimaan eivätkä valmistu lukiosta

Ensinnäkin, tässä on huomioitava ero mustien miesten ja naisten välillä. Suurin yksittäinen tällä hetkellä korkeakoulutuksessa oleva ryhmä USA:ssa ovat afroamerikkalaiset naiset (15). Tarkoittaa siis, että amerikkalaisissa yliopistoissa on suhteellisesti katsottuna enemmän mustia naisia, kuin esim. valkoisia naisia tai valkoisia miehiä. Tämä koulutustaso ei kuitenkaan valitettavasti heijastu työelämään.

Afroamerikkalaisten miesten keskuudessa tilanne ei näytä yhtä valoisalta. Tässä vaikuttavat monet seikat. Edelleen dominoivalla, stereotypisoivalla narratiivilla, jossa mustat miehet sosiaalistetaan uskomaan, että heidän ainoa voimavaransa on fyysinen voima ja atleettisuus vaikuttaa tässä paljon. Mustat opetetaan uskomaan, ettei ajatteleminen ole heidän vahva puolensa. Eurosentrinen opetussuunitelma ei myöskään auta asiaa. Tällä on historialliset juuret orjuudessa ja rotuerottelussa – niiden vaikutukset näkyvät edelleen amerikkalaisessa yhteiskunnassa, ja näiden sivuuttaminen on vain faktojen kieltämistä. Vaikka olisitkin omasta mielestäsi perehtynyt aiheeseen, suosittelen silti tutustumaan esim. Bell Hooksin kirjoituksiin, etenkin kirjassa We Real Cool: Black Men & Masculinity.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, mustia on myös huomattavasti enemmän alemmissa sosioekonomisissa luokissa, joka vaikuttaa suoraan siihen koulutuksen tasoon, joka heille on tarjolla. Oppilaita on keskimäärin enemmän kuin muissa kouluissa, eivätkä opettajat usein ole päteviä. Suurella osalla mustien kouluista ei esimerkiksi ole varaa kirjastoihin, riittävään määrään oppikirjoja ja tietokoneita tai edes taide- ja musiikkiohjelmien ja tiedeluokkien ylläpitämiseen. Schott Foundation for Public Educationin teettämässä tutkimuksessa (16) todettiin, että mustat miehet, joilla on valkoisia ikätovereitaan vastaava koulutusympäristö, valmistuvat lukiosta aivan yhtä todennäköisesti. Väite on siis muotoilultaan viallinen eikä päde sellaisenaan, koska se ottaa huomioon ainoastaan yhden muuttujan; rodun. Myth busted.

Black Lives Matter tukimielenosoitus ei ole mielenosoitus poliiseja vastaan, ainoastaan mustiin USA:ssa kohdistuvaa suhteetonta poliisiväkivaltaa kohtaan. Se ei yritä millään tavalla vihjata, etteikö kaikkien muidenkin elämä olisi arvokasta, vaan pyrkii kiinnittämään huomioita amerikkalaisen yhteiskunnan rasistisiin rakenteisiin, ja sitä kautta mustien elämän arvottomuuteen. Rakenteellinen rasismi ja mustien ihmisarvon vähättely on todellista, niin USA:ssa kuin Suomessakin. Tässä tapauksessa keskiöön on nostettu nimenomaan mustiin kohdistuva rasismi. Eriarvoisuuteen vaikuttaa toki rodun lisäksi myös moni muukin tekijä, kuten sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, luokka jne. Tämä tiedostetaan ja huomioidaan myös Black Lives Matter -liikeessä, ja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeudet on yksi heidän keskeisistä teemoistaan.
Jos mielestäsi rasismia ei ole olemassa, et ole yksin: yli ¾ amerikkalaisista on myös kanssasi samaa mieltä. (17) Rasismi ja syrjintä rodun perusteella ei heidän mielestään ole ongelma Yhdysvalloissa, vaan mustilla on täysin samat edellytykset menestyä elämässä kuin valkoisilla. Vuonna 1963 samaisen kyselytutkimuksen mukaan 58% valkoisista vastaajista uskoi, että mustia kohdellaan tasavertaisesti valkoisten kanssa. Tämä siis kaksi vuotta ennen Jim Crow -rotuerottelulakien päättymistä, joten retrospektiivisesti voimme melko huoletta todeta, että asiat eivät mustien arjessa näyttäneet aivan näin valoisilta. Suomessakin Sisäministeriön vuonna 2014 julkaisemassa tutkimuksessa (18) noin joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, että etniseen alkuperään perustuva syrjintä on harvinaista tai sitä ei esiinny lainkaan.

Etuoikeutetusta asemasta on hankala nähdä ja myöntää, että on itse etuoikeutettu - on helpompaa syyttää sorrettuja rasismikortin pelaamisesta. Silmien sulkeminen faktojen edessä ei kuitenkaan ole ratkaisu. Tervetuloa lauantaina klo 12 Narinkkatorille osoittamaan mieltä tärkeän asian puolesta.





Lähteet: 

  1. (http://www.infoplease.com/ipa/A0882775.html
  2. http://www.stateofworkingamerica.org/fact-sheets/poverty/  
  3. http://www.bjs.gov/index.cfm?ty=pbdetail&iid=5137
  4. Bell Hook, We Real Cool: Black Men & Masculinity p.53)
  5. ( https://ucr.fbi.gov/crime-in-the-u.s/2014/crime-in-the-u.s.-2014/tables/expanded-homicide-data/expanded_homicide_data_table_6_murder_race_and_sex_of_vicitm_by_race_and_sex_of_offender_2014.xls
  6. http://www.bbc.com/news/world-us-canada-35255835
  7. https://www.bop.gov/about/statistics/statistics_inmate_offenses.jsp
  8. http://www.naacp.org/criminal-justice-fact-sheet/
  9. https://www.opensocietyfoundations.org/sites/default/files/disparity.pdf
  10. http://www.civilrights.org/publications/reports/racial-profiling2011/the-reality-of-racial.html
  11. http://www.huffingtonpost.com/2013/04/08/drug-war-mass-incarceration_n_3034310.html
  12. http://bjs.gov/content/pub/pdf/Llgsfp.pdf
  13. https://www.washingtonpost.com/news/post-nation/wp/2016/07/11/arent-more-white-people-than-black-people-killed-by-police-yes-but-no/?utm_term=.874e092de2e2
  14. http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0141854#sec005
  15. http://www.independent.co.uk/news/world/americas/black-women-become-most-educated-group-in-us-a7063361.html
  16. http://blackboysreport.org/
  17. http://www.timwise.org/2006/04/what-kind-of-card-is-race-the-absurdity-and-consistency-of-white-denial/
  18. http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/4544cf027578c020ba340d6f5662aba6/1475657324/application/pdf/334467/Julkaisu_A4_042014-web.pdf



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti