Ensimmäisen kerran, kun kuulin tuon lauseen olin ala-asteikäinen
ja bussissa siskoni kanssa. Lapsi istui rattaissa ja äiti seisoi vieressä
bussin käytävällä. Minut bongattuaan lapsi osoitti pienellä sormellaan ja
innoissaan huusi "katso äiti! Neekeri!", sellaisella lapsen
viattomuudella ja innostuksella joka huvitti minua, vaikka tilanne hämmensi.
Toisella kerralla minua huvitti vähemmän.
Tätä kuitenkin jatkui, pienet valkoiset lapset, jotka innostuvat nähdessään
aidon elävän mustan ihmisen. Samalla tavalla, kuin lintubongari nähdessään
harvinaisen linnun tai shoppailija eksyttyään alemyynteihin. Vanhemmat lähes poikkeuksetta
näissä tilanteissa nolostuvat ja pyrkivät kääntämään lapsen huomion muualle. He
eivät korjaa lasta tai pyydä anteeksi. Se antaa kuvan että heistä, on ok
kotona opettaa lasta, että musta ihminen on "neekeri", mutta julkisessa
tilassa he eivät ihastelekaan lapsen bongaama "neekeriä". Esimerkiksi
näin: ”Niinpäs onkin Topias, ihan aito neekeri, vilkuta sille, ehkä se
tekee tempun!". Tämä taas kertoo siitä, että he tiedostavat sanan käytön
olevan loukkaava ja väärin. Rasistinen kulttuuri ei ole syntynyt tyhjiössä, se
on ihmisten luomaa. Kasvattamalla lapsia pienestä pitäen rasistiseen
maailmankuvaan jatketaan ja ylläpidetään perinnettä. On meitä ja sitten
on noita toisia.
"Neekeri" sanaa on Suomessa
käytetty vuosikymmeniä. Missään vaiheessa sen käyttö ei ole ollut neutraalia
kuten Marjo Kaartinen toteaa teoksessaan "Neekerikammo, kirjoituksia
vieraanpelosta". N-sanan käyttö on halventavaa, nöyryyttävä ja alistavaa. Sana sisältää vuosikymmenien negatiivisen kuorman mustista alempiarvoisina
olentoina, joilla ei ole ihmisarvoa.
N-sanan käyttöä on puolusteltu sillä, että
se ei ole Suomessa koskaan ollut negatiivisessa käytössä, vaan se on
tarkoittanut ainoastaan afrikkalaista ihmistä. Suomella ei myöskään ole ollut
kolonialistista historiaa. Tämä puolustus on vailla pohjaa, kuten
"Neekerikammo"-teoksessa käy ilmi. Suomalaiset ovat identifioineet
itseään alusta alkaen eurooppalaisiin siirtomaaisäntiin ja omaksuneet asenteita
ja termistöä huolella sen verran hartaasti, ettei n-sanasta näytetä päästävän
irti omin avuin.
Kaartisen tyhjentävä esitys n-sanan
käytöstä ja sen merkityksistä niin teksti, kuin kuva todisteineen on tehty
juuri sinulle, joka luulet että:
N-sana on Suomessa neutraali
N-sana voi olla sanavarastossasi, koska et
keksi mitä muuta sanoisit
N-sana voi käyttää kaveriporukassa, koska tieto ei leviä ringin ulkopuolelle.
N-sanaa voi käyttää ilman, että sen on
rasistisessa yhteydessä esim. vitseissä
N-sanaa voi käyttää jos on parisuhteessa
mustan henkilön kanssa
Tarve puolustella n-sanan käyttöä kertoo
vain siitä miten syvällä tämän yhteiskunnan sisälle on kirjattu rasistinen
kulttuuri. Vaatimus saada käyttää n-sanaa tai muita loukkaavia sanoja on
vaatimus pitää kiinni olemassa olevasta rasistisesta kulttuurista ja sen tuomasta
etuoikeudesta.
Kun huomaat, että ystäväsi, tuttusi,
työkaverisi tai jopa lapsesi sanavarastoon kuuluu n-sana, siihen puuttuminen on
vastuusi, ei palvelus josta mustien tuttaviesi pitäisi kiittää sinua. Kun
poistun seurueesta ja toteat että "Mä ainakin käytän n-sanaa ja mulla on
siihen oikeus", mieti miksi et sanonut sitä suoraan minulle? Kestävätkö
perustelusi päivänvaloa?
Kuvitteletko, että koska olet liberaali,
hipsteri, eläinoikeusaktivisti tai feministi on mahdotonta sinun olla rasisti?
Mikään edellä mainituista ei tee sinusta antirasistia ja myös sinun kohdallasi n-sanan käyttö on rasistista. Kaikki rasistit eivät ole pahoja tai ilkeitä
ihmisiä. Itse asiassa suurin osa rasisteista, jotka ylläpitävät rasistista
kulttuuria ovat tavallisia ihmisiä, joista valtaosa varmasti pitää itseään
suvaitsevaisena, niin kauan kuin heidän n-sanan käyttöä suvaitaan. Jos vielä
tämän jälkeen pidät itseäsi "hyviksenä" ja puolustelet isovanhempasi n-sanan käyttöä, et taida oikeasti uskoa muutokseen.